Omatoimikirjastoista uusin silmin

Espoossa avattiin vuoden 2016 aikana yhdeksän omatoimikirjastoa. Lähikirjastojen aukioloaika moninkertaistui, mikä näkyy niin kävijä- kuin lainausluvuissakin. Omatoimikirjastoja (ruotsiksi meröppet bibliotek) on ollut mm. Tanskassa jo pidemmän aikaa, ja Suomessakin omatoimikirjastoja on ympäri maata. Julkiset tilat tulevat asukkaiden käyttöön ja kirjastosta pääsevät nauttimaan myös ne, jotka eivät lähikirjastojen perinteisesti melko suppeiden palveluaikojen aikana pääse kirjastoon.

Kahdessa vuodessa olemme saaneet tekniikan toimimaan ja monet asiakkaat löytämään kirjaston myös omatoimiaikana. Olemme myös havahtuneet siihen, että omatoimikirjasto muuttaa kirjaston käyttöä ja toimintakulttuuria – eikä muutos rajoitu vain omatoimiaikaan! Mutta olemmeko muuttaneet ja rakentaneet tilan sopivaksi uudella tavalla käyttää kirjastoa, tai hahmotammeko henkilökunnan roolin toisenlaisessa toimintakulttuurissa? Miten tila ja henkilökunta palvelisivat käyttäjiä parhaiten?

Mitä itse aavistaa, muttei kuitenkaan näe

Saimme keväällä 2018 mahdollisuuden olla mukana HAAVI-projektissa, jossa eri alojen korkeakoulutetuista koostuvat ryhmät tarttuvat haasteisiin ja ratkovat niitä palvelumuotoilun keinoin. Huhti-toukokuussa kaksi viiden hengen porukkaa tutustui omatoimikirjastokonseptiimme, sen haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja tuottivat ehdotuksia siitä, miten konseptia voisi kehittää eteenpäin.

Me kirjastolaiset olemme useimmiten 100-prosenttisesti innostuneita työstämme ja tavoitteenamme on tarjota parasta mahdollista jokaiselle asiakkaalle. Silti – tai juuri siksi – emme itse välttämättä osaa hahmottaa, miten loistava tuotteemme kannattaisi asiakkaille tarjoilla. Myös omatoimikirjastojen suhteen meillä Espoossa on ollut aavistuksia siitä, että omatoimikirjasto edellyttää uudenlaista otetta, mutta kun ulkopuolinen katsoo toimintaamme ja kertoo, mihin kannattaisi kiinnittää huomiota, kun tavoittelemme asiakkaalle parasta mahdollista, myös omat silmät heräävät näkemään. Useimmiten ei ole kyse suurista asioista, mutta juuri niistä, jotka estävät tai merkittävästi vaikeuttavat hyvän kirjastopalvelun toteutumista.

Liika informaatio on nollainformaatiota

Myös meidän omatoimikirjastojemme yksi keskeinen ongelma on se, että ohjeistamalla liikaa itse asiassa hukutamme olennaisen. Oma ajatus kulkee luonnollisesti niin, että kun kerron paljon ja hyvin yksityiskohtaisestikin, se on hyvää palvelua. HAAVI-projektilaiset havainnollistivat meille oivasti käyttäjän näkökulman: ensikosketukseen tarvitaan tarkasti valittu täsmätieto, muun ehtii selvittää rauhassa myöhemminkin.

Opasteiden ja ohjeiden yksinkertaistaminen on työ, johon on hyvä ottaa ulkopuolisen ja palvelun käyttäjän näkemykset mukaan. Mikä on olennaista alkuun pääsemiseen? Mitä informaatiota tarvitaan eniten ja mistä se pitää löytyä? Millainen on selkeä ensisilmäys omatoimikirjaston kynnykseltä katsottuna?

Omatoimikirjaston löytäneet käyttäjät ovat yleensä todella tyytyväisiä palveluun mutta kaikille omatoimikirjastokonsepti ei ole tuttu. Opasteiden ja visuaalisen ilmeen yhtenäistäminen kaikissa Espoon omatoimikirjastoissa tukee konseptin tunnistettavuutta ja tunnettuutta.

Yhteisöllisyys ja yhteinen ymmärrys syntyvät pitkäjänteisellä työllä

Omatoimikirjastokonseptin tunnetuksi tekeminen ja selkeyttäminen auttavat myös asiakkaita hahmottamaan, mitä omatoimikirjaston käyttäminen tarkoittaa ja miten se mahdollisesti poikkeaa niin sanotun perinteisen kirjaston käyttämisestä. Omatoimikirjastokonsepti perustuu luottamukseen ja yhteisöllisyyteen. Vaikka tekniikka luo puitteet omatoimikirjaston käyttämiselle, yhteiset pelisäännöt ja yhteinen käsitys siitä, miten omatoimikirjastossa ollaan, luovat edellytykset kaikkien viihtymiselle. Omatoimiaikana kirjastossa ei ole henkilökuntaa opastamassa kirjaston käyttämisessä, vaan erilaisten asiakasryhmien on yhteisesti etsittävä tapoja käyttää kirjastoa niin, että kirjasto on aidosti kaikille.

HAAVI-ryhmäläiset kävivät havainnoimassa ja haastattelemassa omatoimikirjastojen asiakkaita. Myös he havaitsivat, että kirjastoa käytetään monin eri tavoin ja välillä asiakkaiden erilaisia tarpeita on vaikea sovittaa samaan tilaan. Jotkut vain piipahtavat kirjastossa, toiset haluavat viettää siellä aikaa lueskellen tai opiskellen. Toisaalta kirjastoon tullaan myös viettämään aikaa yhdessä muiden kanssa tai tekemään esimerkiksi ryhmätöitä tai pitämään pienimuotoista palaveria. Varsinkin pienemmissä kirjastoissa hiljainen ja ääniä tuottava toiminta voivat olla törmäyskurssilla.

Koska omatoimikirjastokonsepti rakentuu yhteisesti käyttäjien kanssa, on myös tärkeää, että asukkaat ja asiakkaat pääsevät mukaan vaikuttamaan kirjastojen kehittämiseen. Olemme perinteisesti hyviä luomaan ja tekemään palveluita, mutta yhteisessä suunnittelussa ja osallistamisessa meillä kirjastolaisilla on harjoiteltavaa. Kirjaston tavoitteena on joka tapauksessa tukea ja mahdollistaa asukkaiden ja asiakkaiden omaehtoista ja aktiivista otetta sekä kannustaa yhdessä tekemiseen ja osallistumiseen. Omatoimikirjastokonsepti antaa loistavan mahdollisuuden tilojen luovaan käyttöön ja kirjaston muuttumiseen osaksi asukkaiden arkea laajemminkin kuin vain valmiina palveluna. Meidän kirjastolaisten tulee vain huolehtia siitä, että emme ole asukkaiden omaehtoisen toiminnan esteenä. Lisäksi meidän kannattaa järjestää tilanteita, joissa vaikuttaminen mahdollistuu.

Teksti: Katariina Lauronen
Kuvat: Espoon kaupunginkirjasto

Vastaa