Ollaan (enemmän) ihmisiksi

Iloa työn ääressä

Työstä puhutaan paljon. Lähes mantranomaisesti toistellaan kuinka työn tekeminen on jatkuvassa muutoksen tilassa. Erityisesti digitalisaatio on kiihdyttänyt keskustelua työelämän muutospaineista. Seuraavassa otetaan kuitenkin toisenlainen lähestymistapa. Muutostekijöiden listaamisen sijasta pohdin sitä, mikä työssä voisi olla pysyvää.

Työ on määritelty lukemattomilla tavoilla eri aikoina ja eri kulttuureissa. Työ voidaan ehkä yksinkertaisimmillaan määritellä ongelmien ratkaisemiseksi. Jollakin on ongelma, johon hän kaipaa ratkaisua. Toinen taas osaa ratkaista kyseisen ongelman. Yksi haluaa talon, toinen kaipaa tietoa 1700-luvun historiasta. Joku taas osaa rakentaa talon, toinen tietää historiasta. Eri ihmiset osaavat ratkaista erilaisia ongelmia, ja näin työelämä on syntynyt. Ongelmien ratkaiseminen on työn pysyvä piirre, vaikka ongelmat itsessään muuttuvat jatkuvasti.

Ongelmanratkaisutaitojen perustana on mielikuvitus. Koska työssä ratkaistavat ongelmat muuttuvat jatkuvasti, mielikuvitusta täytyy kehittää. Eräs tapa kehittää mielikuvitusta on taide. Taiteesta saatavat tunnekokemukset kehittävät aivotutkimuksen mukaan mielikuvitusta. Eräs merkittävä tekijä taiteella on vielä se, että taide auttaa ymmärtämään toisia. Taiteella on tietysti monia muitakin ulottuvuuksia, tässä on otettu huomioon taiteen hyvinvointivaikutukset. Toinen pysyvä piirre työssä on siis mielikuvituksen käyttäminen ongelmien ratkaisemisessa.

Toisten ihmisten ymmärtäminen eli empatiataidot ovat kolmas työssä olevan pysyvyyden ulottuvuus. Empatiaan kuuluu aivotutkija Katri Saarikiven mukaan toisten ajatusten ja tunteiden ymmärtäminen ja jakaminen, myötätunto ja auttamishalukkuus. Työtä tehdään suurimmaksi osaksi toisten ihmisten kanssa, joko työyhteisössä tai asiakaspalvelutilanteissa. Se, miten kohtelemme toisiamme, miten ymmärrämme toisiamme ja miten kykenemme asettumaan toisen asemaan, auttavat työn tekemisessä eli ongelmien ratkaisemisessa.

Työssä on siis pysyvää ongelmien ratkaiseminen, mielikuvituksen käyttäminen ja empatiataidot. Toisin sanoen se, mikä työssä on pysyvää, on ihmisyys. Ihmiset ratkovat ihmisten ongelmia toisten ihmisten kanssa käyttämällä mielikuvitusta ja yrittämällä ymmärtää toisia. Ollaan siis enemmän ihmisiksi työpaikoilla. Silloin olemme työn tekemisen ytimessä.

Lisää aiheesta voi lukea Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven kirjasta Aivot työssä (Otava, 2018) ja Katri Saarikiven haastattelusta Tunneruokaa aivoille.

Sami Lahtinen

Sami Lahtinen on espoolainen kirjastopalvelujen aktiivikäyttäjä. Tällä hetkellä hän työskentelee Sellon kirjastossa.

One Comment

  1. Tp 22.5.2018 23:42 Vastaa

    Tämä jaottelu siis kertoo sen, että kyetäkseen tekemään työtä ihminen tarvitsee mielikuvitusta ongelmien ratkaisukeinojen löytämiseksi ja empatiaa saadakseen muut tekemään niiden ratkaisemisen mahdolliseksi.

    Koska ratkaisemattomia ongelmia tiedetään olevan, niin työttömyys tällä logiikalla johtuu siitä, että ihmiset eivät aina osaa a) tunnistaa ongelmia tai eivät / eivätkä b) osaa niitä ratkaista tai eivät / eivätkä c) saa yhteisöään niihin uskomaan?

Vastaa