Espoon kirjastot houkuttivat Suomi 100 -juhlijoita

Espoon kaupunginkirjaston kävijämäärä kasvoi merkittävästi jälleen vuonna 2017. Varauksia tehtiin 14 % enemmän kuin edellisvuonna ja myös seudullinen Helmet-verkkokäyttö kasvoi. Kaikkiaan 82 Suomi 100 -tilaisuutta toi kirjastoihin runsaat 8300 osallistujaa.

Espoon kirjastojen käyttö kasvoi

Espoon kirjastojen kävijämäärät kasvoivat yli 14 % edellisvuodesta. Myös kirjavarauksia tehtiin koko seudun tasolla Helmet.fi:ssä 14 % enemmän. Helmet-aineistohaun käyttö kasvoi. Helmet.fi:n Taskukirjasto-sovellukseen tutustui moni ja sitä käytettiin 146 973 kertaa. Taskukirjaston käyttöä pyritään lisäämään vuonna 2018 edelleen.

Ison Omenan kirjastossa kävi jo lähes saman verran väkeä kuin Turun pääkirjastossa

Toissavuoden eli 2016 lopussa rikkoutui Ison Omenan kirjastossa huikea miljoonan kävijän raja. Vuonna 2017 kävijämäärä kasvoi niin että se oli vuoden lopussa 1 254 873 (Turussa keskeisellä paikalla olevassa pääkirjastossa kävijämäärä oli 1 306 687).

Ison Omenan kirjasto on toiminut elokuusta 2016 lähtien Ison Omenan kauppakeskuksessa Palvelutorilla. Toimintakonsepti on kirjastomaailmassa uusi – kirjasto toimii muiden kulttuuri- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen lomassa.

Suomi 100 –tilaisuuksia järjestettiin yli kahdeksankymmentä

Kaikkiaan 82 juhlavuoden kunniaksi järjestettyä tilaisuutta houkutti paikalle runsaat 8300 juhlijaa. Tässäkin yhteydessä kirjastot saivat tuntea, että ne ovat koko kansan rakastama palvelu.

Reilu 30 tapahtumaa Suomi 100 -tapahtumista oli Suuria Lukuseikkailuja päiväkotilapsille ja koululaisille. Pakohuonepelissä ryöstettiin Sampo. Musiikkiesityksiä oli sekä Runebergista että laajemmalla Suomi 100 –teemalla. Järjestettiin myös Suomi 100 aiheisia QR-koodi -suunnistuksia kirjastojen tiloissa. Itsenäisyyspäivän iloiset kaikille avoimet Etkot saivat erityistä kiitosta kaupunkilaisilta.

Yhteistyötä kaupungin apurahakirjailijan Ilkka Auerin kanssa

Kulttuurilautakunta valitsi kirjailija Ilkka Auerin ensimmäiseksi taiteilijaksi, joka sai työskentelyapurahan. Teos Asfalttisydän julkaistaan vuonna 2018. Kirjailija vieraili useissa kirjastojen tapahtumissa sekä kirjoitti kirjaston e-lehteen. Kesällä hän toimi tuomarina Worldcon-aiheisessa kirjoituskilpailussa, joka järjestettiin Tauno Yliruusi -säätiön tuella.

Uutta tekniikkaa: Sellon kirjastossa kokeiltiin sisätilapaikannusta

Kirjastossa kehitettiin ja pilotoitiin ensimmäisenä Suomessa sisätilapaikannuksen sovellusta, Paikastoa, jolla asiakas pystyy paikantamaan kirjaston palvelujen ja aineistojen sijainnin kirjastotilassa.

Aineistokeskus muutti Sellon kirjastoon

Kirjaston hankinta- ja luettelointiyksikkö Aineistokeskus muutti 2017 Espoontorin tornitalosta Sellon kirjaston yhteyteen. Yksikön työtavassa siirryttiin uusien aineistojen lähettämiseen asiakaskäyttöön tilaustietueen varassa, ennen luettelointitietojen valmistumista. Tämä yhdistettynä käyttökuntoon saattamisen prosessin automatisointiin on tehostanut merkittävästi yksikön toimintaa.

Espoonlahdessa edelleen vaikea kirjastotilanne

Espoonlahden aluekirjastohanke ei edennyt lainkaan vuoden aikana. Alueen kirjastopalvelut heikkenivät huomattavasti, koska Kivenlahden kirjasto jouduttiin kesän alussa sulkemaan uudestaan sisäilmaongelmien takia. Kirjasto oli kiinni koko loppuvuoden. Kiinteän kirjaston palveluja korvasi Kivenlahdessa kirjastoauton uusi pysäkki.

Kirjastotyöhön entistä enemmän pedagogista otetta

Kirjaston nimikeuudistuksen myötä kirjastossa edistetään pedagogisen työotteen leviämistä kaikkeen kirjastotyöhön. Pedagoginen työote on asenne, jossa keskeisenä on luoda sellainen ilmapiiri ja tilanne, joka luo otolliset olosuhteet niin asiakkaiden kuin henkilökunnan uuden oppimiselle ja oivaltamiselle. Oppiminen mahdollistuu vuorovaikutuksessa ja jaetun asiantuntijuuden avulla. Pedagogisia taitoja voi oppia ja niissä voi kehittyä. Ne eivät ole sisäsyntyisiä tai vain joidenkin tosiosaajien ominaisuuksia.

Marjut Saloniemi
Viestintäkoordinaattori
Espoon kaupunginkirjasto

Vastaa